Orpokodilla on vietetty kohta kaksi viikkoa. Paivat ovat kuluneet siella ja iltapaivisin olen ottanut kyydin hostellille. Olen maalannut seinia poikien kanssa, joten hieman on saatu viihtyvyytta lisaa sinne. Valtaosa paivista on kulunut kuitenkin leikkien. Poikia ja osaa tytoista "pitaa" heitella, pyoritella, vaantaa katta, pelata jalkapalloa ja vaikka mita. Vaikka olen ottanut autokatoksessa joka paiva paikkarit, niin silti paivan jalkeen sita on aivan vasynyt, kun on yrittanyt puuhastella miltei kaikkien kanssa edes vahan. Paalle kun lisataan kostea ilma ja noin 40 asteen lampotila, niin tyo ei helpolla paasta. Kaikesta huolimatta, lapset ovat niin mahtavia, etta aika kuluu nopeasti ja mukavaa on ollut. Kaksi pienta poikaa (kaksoset) adoptoitiin talla viikolla Italiaan. Hienoa ajatella heidan tulevaisuutta paremmissa oloissa.
Sunnuntaina lahdettiin rentoutumaan Anna-Marin ja Jonnan (vapaaehtoistyontekijoita) kanssa. Vuokrattiin "laiva" pariksi tunniksi, ostettiin pullo punkkua ja lahdettiin Mekong joelle. Ensi viikonloppuna pitaisi lahtea katsomaan Killing Fieldia ja S21 vankilaa. Yhtena paivana kavimme hieronnassa. Paikan nimi on Seeing Hands. Taytyy sanoa, etta en ole parempaa hierontaa kokenut kuin siella. Sokeat ihmiset osaavat sen taidon.
Viikonloppuna siirryin Okay guesthousesta pois, jossa vietin ensimmaisen viikkoni. Huoneet olivat hyvia ja sijainti joen lahettyvilla erinomainen, mutta hivenen liian kaukana orpokodista. Nyt hostellini on jarvenrannassa. Tai oikeastaan jarven ylapuolella paalujen paalla. Ei hullumpi tamakaan. Huumekauppa on talla alueella vilkasta. Koko ajan tyrkytetaan kaikkea mahdollista. Iltaisin ravintolat tayttaa kova kannabiksen savu. Sekavia lansimaalaisia riittaa. Kaikesta huolimatta, on suhtautumiseni Phnom Penhia kohtaan hieman parantunut. Ihmiset ovat ystavallisia ja kaupunki on mielenkiintoinen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
heitä päivämäärää koska kotiudut.ite lähden ti UB:n ja ke kohti suomea 4 viikoks.täällä kans 40 kymppää pollttavan tuulen kera mutta kuivaa tietty.
Kotiudun kuuden viikon paasta. Eli 23.7 on lento Suomeen. Tahan valiin siis ei ehdita tormata.
Hello Samppu!
Edelleen on ollut hienoa ja kiinnostavaa lukea sun matkasi edistymistä. Varmasti oot saanut elämäs varrelle paljon ajateltavaa, vaikken epäile ettei sitä olis jo sulla ollutkin. Tervetuloa aikanaan Suomeen ja kun nähään Millas, tarjoon sulle drinksun :)
-Ellu-
Morjesta Ellu. Kiitoksia vain toivotuksista. Varmasti riittaa ajateltavaa taman jalkeen. Pienen pieni koti-ikava jo alkaa tulemaan. Jonille ilmoittelinkin jo paaluupaivan suunnitelmista. Ensimmaisena haluan piipahtaa Millassa. Ja sitten tietenkin saunomaan ja viihteelle.
Moro! Itse matkailin jälleen Tikkakoskella... Kommmenttiisi Seeing Handsista on helppo yhtyä. Toistaiseksi ei ole tullut vastaan yhtä hyvää käsittelyä. Ootko käynyt ampumassa(hehheh?) Tapaamme siis elokuussa kun tulemme Ameriikasta, tarkemmin ottaen 2.8. Kait sitä heti sännätään rapuille ja Rajaporttiin?
T:Timppari
Varmasti mahtava ja koskettava kokemus! Hienoa, kun päätit jäädä vielä pidemmäksikin aikaa. Paljon terveisiä täältä Viialasta!
T. Sanna-Maria ja Pete
Ampumassa en ole kaynyt. Jostain syysta se ei kiehdo. Ei ainakaan lehman ampuminen singolla. Rapuille ja rajaporttiin sannataan heti. Kuntokuuri paalle ja seuraavia vuoria valloittamaan. :)
Lähetä kommentti